IHMETUOLI - urheilulajit
Oppilas istahtaa ihmetuoliin ja valitsee mielessään jonkin urheilulajin (esim. valkokankaalle heijastetuista urheilukuvista. Oppilas esittää valitsemaansa urheilulajia. Muut arvaavat, mistä urheilusta on kyse.
ARVAA KUKA?
Yksi oppilas menee piirin keskelle ja alkaa esittää jotain tunnettua urheilijaa. Muut yrittävät arvata, kuka henkilö tai mistä lajista on kyse. Luokan taululle voidaan kirjoittaa tai heijastaa kuvia esim. muutamista tunnetuista urheilijoista, joista esitettävä julkkis tulee valita.
LUOKKAFORMULAT
Perustetaan formulatallit, joissa on 4-5 oppilasta. Keksitään talleille nimet. Sovitaan ajojärjestys tallin sisällä ja se kuka tai ketkä ajavat kaksi kierrosta (eli suorittavat kaksi tehtävää). Ryhmät asettuvat valitsemansa järjestyksen mukaisiin riveihin luokan seinustoille.
Tehtävät suoritetaan ryhmissä mahdollisimman nopeasti järjestyksessä, yksi oppilas kerrallaan. Kun oppilas on suorittanut tehtävänsä, hän viittaa ja jähmettyy paikoilleen. Kierroksen nopein tiimeistä saa 3 pistettä, kakkostiimi 2 pistettä ja kolmanneksi tullut tiimi 1 pisteen. Pelataan useita kierroksia ja lasketaan tiimien pisteet yhteen.
Tehtäviä:
- luettele a) eläimiä, b) e-kirjaimella alkavia sanoja, c) yhdyssanoja, d) verbejä, e) satuhahmoja, f) 4-kertotaulun vastauksia, g) parittomia lukuja, h) kulkuvälineitä, i) kuukausia
- käy kyykyssä ja hyppää ilmaan, taputa 5 kertaa, pyörähdä ympäri, tee kuperkeikka, tee 3 vatsaa tai punnerrusta, käy mahallaan lattialla ja nouse ylös jne
REITTIOHJE
Oppilaat suunnittelevat reittiohjeen omalta paikaltaan jonkun luokkakaverin paikalle. Reittiohjeessa on 4-5. ohjetta liikkumiseen (esim. liiku kaksi paikkaa oikealle, jonka jälkeen liiku viisi paikkaa taakse. Siirry vasemmalla olevaan pöytäryhmään, josta liikut vielä eteenpäin kolme paikkaa.). A) Oppilaat kuuntelevat ohjeet omilta paikoiltaan ja yrittävät saada ohjeiden perusteella selville, kenen luokse reitti päättyy. B) Oppilaat liikkuvat ohjeiden mukaisesti aloittaen omalta paikalta. Katsotaan, kenen luokse reitti johtaa.
LUOKKASUUNNISTUS
Piirretään luokan kartta. Jaetaan oppilaat ryhmiin.
- Jokainen ryhmä suunnittelee luokkaan rastin paikan, jonka käy kertomassa opelle. Merkitään rastit luokkakarttaan. Ope laittaa välitunnin aikana rasteille pieniä esineitä esim. eri värisiä koulukyniä ja merkitsee värikoodit karttaan. Jaetaan kartat ja aloitetaan suunnistus (HUOM! rastit tulee jättää paikoilleen, jolloin kaikki voivat ne vuorollaan löytää.
- Jokainen ryhmä valitsee luokasta / koulun käytäviltä muutaman rastin paikan, joista käy ottamassa lähikuvan. Kuvat jaetaan opelle ja poistetaan omasta kännykästä. Ope pyytää ryhmän kerrallaan luokseen ja näyttää jonkun oppilaiden ottamista kuvista. Ryhmän tulee etsiä rastin kohde, ottaa siitä kuva ja näyttää opelle.
LATTIA ON LAAVAA
Liikutaan luokassa niin, että kosketetaan vain tuoleja ja pöytiä. Myös luokan lattialla lojuviin papereiden ja vihkojen päälle saa astua. Liikkuminen tulee olla todella rauhallista (ei kiirettä, ei tönimistä, ei hyppyjä esineestä toiselle!). Lattiaan kosketuksen jälkeen tulee palata omalle paikalle. Niitä paikkoja, joilla istuu oppilas, ei saa käyttää kiipeilyyn.
LIIKUNNASSA TÄNÄÄN...
Valitaan aiheeksi urheilulajit. Aloitetaan sanomalla: ”Liikunnassa tänään on...” ja lisätään aiheeseen sopiva sana (esim. jalkapallo, lipunryöstö, luistelu). Esitetään jotain sanaan liittyvää asiaa hetki yksin tai yhdessä luokkakaverin kanssa (esim. piruetti, pallon syöttely).
MUUTTOPÄIVÄ - SATEENKAARI
Liikuntatunnilla voi kokeila alunperin muuttopäivä -nimellä kulkenutta leikkiä, jota varioidaan muistuttamaan hedelmäsalaattia. Merkitään joukkuenauhoilla kentälle sinisiä, punaisia, keltaisia ja vihreitä "pesiä" muutaman metrin etäisyydelle toisistaan. Jokaisen pesän luo tulee kaksi oppilasta. Oppilaiden varpaankärjet tulisi koskettaa pesän eli maassa olevan nauhan reunaa. Kun ope sanoo jonkun pesän värin, esim. "keltainen", kaikkien keltaisissa pesissä olleitten oppilaat muuttavat toiseen, juuri vapautuneeseen pesään. Sateenkaari -huudolla kaikki oppilaat irtautuvat pesistään ja muuttavat toiseen. Leikkiä voi kokeilla erilaisilla liikkumistavoilla: kävellen, hölkäten, hiipien kuin kissat, pomppien kuin puput, suurena kuin jättiläiset, pienenä kuin puolukat, leijaillen kuin höyhenet jne.
DANCE
YouTube on pullollaan konsolipelaajien nettiin lataamia tanssipelivideoita (esim. Just Dance). Videon heijastamalla luokan valkokankaalle saa koko luokalle tanssiopettajan, jonka mallin mukaan voi yhdessä tanssia oppilaiden lempibiisejä.
LAVATANSSIT
Valitaan muutama luokan suosikkibiisi. Ope etsii biisit YouTube:sta. Sovitaan, mikä biiseistä on ”jähmy” ja mikä on ”peili”. Kun musiikki alkaa soida, oppilaat lähtevät liikkeelle paikoiltaan open ohjeiden mukaan (esim. kävellen, hiipien, pomppien, tanssien…). Kun musa loppuu, istahdetaan lähimmälle tyhjälle tuolille. Jos soiva biisi on ”jähmy”, kaikki jähmettyvät paikoilleen. Jos taas soimaan lähtee ”peili”, valitaan läheltä pari ja matkitaan toisen liikkeitä.
TANSSIHIPPA
Sovitaan pelialue ja valitaan hippa. Leikissä saa liikkua kävellen ja hippa ottaa kiinni koskettaen esim. selkään tai olkapäähän. Kiinnijäänyt oppilas jähmettyy paikoilleen ja miettii mielessään jotain tanssiliikettä. Kun pelastaja eli vapaana oleva leikkijä pysähtyy jähmettyneen oppilaan eteen, alkaa jähmetetty tanssimaan. Kun pelastaja liittyy tanssiin, jähmetetty vapautuu takaisin leikkiin. Voidaan tehdä myös niin, että pelastaja aloittaa tanssin ja jähmetetty vapautuu, kun liittyy esitykseen.
Hippa ei saa koskettaa tanssivia leikkijöitä kesken pelastusesityksen.
SEURAA JOHTAJAA
Oppilas keksii liikkeen, jonka uskoo mahdollisimman monen luokkakaverin osaavan tehdä. Oppilas tekee liikkeen (esim. nostaa molemmat kädet ylös, menee kyykkyyn) ja kaikki oppilaat toistavat. Tehtävä vaikeutuu, kun yksittäisiä liikkeitä yhdistetään liikesarjoiksi.
VENYTTELYKISA
Tehdään 2-4 oppilaan joukkueet. Joukkueet keksivät mahdollisimman monta erilaista venyttelyä sovitussa ajassa (esim. 2 min). Joukkueet ohjaavat vuoronperään yhden venyttelyistään muille oppilaille. Jo kertaalleen ohjattua venytystä ei saa tehdä uudestaan. Uusia venytyksiä saa keksiä pelin edetessä lisää. Jatketaan, kunnes kaikki venytykset on kokeiltu. Mikä joukkue keksii viimeisen venytyksen? Keskustellaan lopuksi, mikä oli suosikkivenytys?
PÖYTÄ-CURLING
Tarvitaan taulumagneetteja sekä pulpetti. Osallistujat liu’uttavat taulumagneettia pulpetin toisesta reunasta pöydän pintaa pitkin. Yritetään saada magneetti pysymään pelialueella eli pöydän päällä ja pysähtymään mahdollisimman lähelle pöydän toista reunaa.
KIRJAIN-CURLING
Piirsimme ja väritimme kirjaimia ympyränmuitoisille lapuille, jotka laminoitiin. Kirjainympyröistä muodostin pikkukoulumme eteisaulaan curlingista tutun maalialueen. Kivinä käytimme sählypalloja. Palloja oli neljää eri väriä, jotta joukkueet erottuisivat toisistaan. Jotta pelissä ei joutunut liian kauan odottamaan vuoroaan, heittopaikalle pääsi yht'aikaa neljä oppilasta vierittämään palloaan kohti maalialueen keskustaa. Lähimmäksi keskustaa pallonsa virittänyt joukkue sai pisteen. Jos pallo pysähtyi kirjainympyrän päälle, joukkueen tuli keksiä sana, jossa oli mahdollisimman monta kyseistä kirjainta. Jokaisesta sanassa olevasta kirjainympyrän kirjaimesta joukkue sai lisäpisteen. Peliä voi pelata myös plussan muotoisella pelikentällä, jolloin pallot lähestyvät kentän keskellä olevaa maalialuetta neljästä eri suunnasta.
SANAJUMPPA
Kirjain-curlingin lapuilla voi myös leikkiä sanajumppaa, jossa pelaaja/joukkue pyrkii muodostamaan sanoja lattialle levitetyistä kirjainympyröistä. Sanaan kuuluvia kirjaimia pitää pelaajan/pelaajien koskettaa käsillään ja jaloillaan (vrt. Twister). Yksin saa luonnollisesti rakennettua 4-kirjaimisia sanoja ja pareittain käsien ja jalkojen tuplautuessa kasvaa sanat jo 8-kirjaimisiksi.
JOUKKUE
Sovitaan yhdessä 4-6 joukkuelajia, jotka kaikki tunnistavat (esim. jalkapallo, jääkiekko, koripallo, lentopallo, säbä, pesäpallo). Oppilas päättää omassa mielessään, mitä lajia aikoo esittää. Opettajan merkistä oppilaat lähtevät liikkumaan luokassa esittäen samalla valitsemaansa joukkuelajia. Oppilaat pyrkivät löytämään muut saman lajin valinneet eli hakeutumaan ryhmään, jossa on esim. vain jalkapalloiijoita.
UUSIA TALVILIIKUNTALAJEJA
Keksimme yhdessä ulkona vallitsevaan keliin sopivia liikuntalajeja. Lajin tuli olla aivan uusi ja mielikuvituksen käyttö oli sallittua. Oppilaiden ideoinnille ei meinannut tulla loppua ja taulumme täyttyi mitä upeimmista lajeista ja ulkoiluvälineistä alta aikayksikön.
Imuriluistelussa hokkareillaan kiitävä ulkoilija kuljettaa mukanaan kevyttä imuria, jolla saa helposti putsattua roskat pois luistimien terien tieltä. Lumihammasharjalla voi sitten putsata ne kaikista ahtaimmat kohdat, joihin imurilla ei pääse. Mailakiekossa pelaajat tönivät pelivälineenä käytettävää mailaa kohti vastustajan maalia kiekoillaan, kun taas hankihypyssä tehdään uimahyppymäisiä voltteja suoraan lumihankeen. Joku oppilaista kertoi käyneensä edellisenä päivänä luistelemassa ja kertoi, että luistelukentän jään päällä oli noin 5 sentin kerros vettä. Tästä oppilaat keksivät todella osuvan uusioliikuntamuodon, onkiluistelun. Avannon kairaamisen sijaan, luistellessaan heitellään samalla virveliä tai ongitaan mato-ongella. Hauskinta jutusta tekee, se jos iso kala nappaa koukkuun kiinni ja alkaa vetämään luistelijaa pitkin jääkenttää vesihiihdon tyyliin.
Taululle kirjatuista uusista liikuntamuodoista 3-4 oppilaiden ryhmät saivat seuraavaksi ideoida ja harjoitella lyhyet esitykset. Jokainen ryhmä esitti lajinsa muille, jotka yrittivät arvata, mistä lajista oli kyse. Lajeja vielä kokeiltiin yhdessä, jolloin jokainen ryhmä sai opettaa muille lajinsa erityistekniikoita. Jokaiselle lajille keksittiin yhdessä kannustushuudot lajien nimistä muodostettujen rytmien pohjalta (esim. i-mu-ri-luis-te-lu, ti-ti-taa ti-ti-taa). Lopuksi oppilaat vielä piirsivät liikuntalajeistaan kuvat, jotka kiinnitettiin luokan seinälle.
PONILEIKKI
Oppilaat seisovat piirissä ja piirin keskellä laukkaa (liikkuu) yksi oppilaista. Kaikki oppilaat laulavat:
"Tuolta ne saapuvat poneillansa, pienillä lihapulla poneillansa. Tuolta ne saapuvat poneillansa, suoraan meitä kohti.”
Piirin keskellä laukkaava oppilas pysähtyy jonkun luokkakaverinsa kohdalle, jonka kanssa he pomppivat aluksi kasvokkain, vierekkäin ja seläkkäin.
Kaikki oppilaat laulavat:
”Vatsa, vatsa, vatsaa vasten,
kylki, kylki, kylkeä vasten,
peppu, peppu, peppua vasten,
sitten he tekevät näin:
Hei!"
Kun laulussa päästään huudahdukseen: Hei! oppilaspari läpsäyttää kätensä vastakkain. Laulu lähtee alusta ja yhdessä hypelleet oppilaat lähtevät liikkumaan piirissä eli "ponien" määrä tuplaantuu joka kierroksella. Leikkiä voi leikkiä myös muilla eläimillä esim. possuilla, apinoilla, kissoilla... Käsien yhteen läpsäisyn sijaan voi myös halata., kätellä jne... HUOM! Ensimmäisellä laulurivillä sanan lihapulla sijaan on kuultu laulettavat myös lihavilla tai usein myös ihanilla.
MUUTTOPÄIVÄ (sateenkaari)
Liikuntatunnilla kokeilimme alunperin muuttopäivä -nimellä kulkenutta leikkiä, jota varioimme muistuttamaan hedelmäsalaattia. Merkitsin joukkuenauhoilla kentälle sinisiä, punaisia, keltaisia ja vihreitä "pesiä" muutaman metrin etäisyydelle toisistaan. Pyysin jokaisen pesän luo kaksi oppilasta ja kerroin, että heidän varpaankärkensä tulisi koskettaa pesän eli maassa olevan nauhan reunaa. Kun sanoin jonkun pesän värin, esim. "keltainen", kaikkien keltaisissa pesissä olleitten oppilaiden tuli muuttaa toiseen, juuri vapautuneeseen pesään. Sateenkaari -huudolla kaikki oppilaat irtautuivat pesistään ja muuttivat toiseen. Kokeilimme leikkiä erilaisilla liikkumistavoilla: kävellen, hölkäten, hiipien kuin kissat, pomppien kuin puput, suurena kuin jättiläiset, pienenä kuin puolukat, leijaillen kuin höyhenet jne.
HYVÄT HÄVIÄJÄT - REILUT VOITTAJAT
Puhutaan oppilaiden kanssa, miltä tuntuu voittaa ja miltä tappio maistuu. Oppilaat voivat kertoa myös omia kokemuksiaan asiasta.
A) Kokeillaan ensin voittamista. Opettaja sanoo esimerkin (voitin lotossa jättipotin, Suomi tekee voittomaalin lätkäfinaalissa, luokkamme valittiin koulumme parhaaksi luokaksi) ja oppilaat eläytyvät omilla paikoillaan ilmeillä ja eleillä.
B) Kokeillaan sitten häviämistä. Ope keksii esimerkin (Hävisimme jääkiekkofinaalin viime hetken maalilla, koulumme parhaaksi luokaksi valittiin rinnakkaisluokkamme) ja kaikki eläytyvät omilla paikoillaan äänillä.
Voitto- ja tappiotunnelmien jälkeen keskustellaan, miltä mahtoi tuntua hopealle jääneestä joukkueesta pelin jälkeen tai muista koulun luokista, kun parhaan luokan titteli menikin naapuriluokalle. Tuntuuko häviö koskaan hyvältä? Voiko tappiotunnelmaa millään lieventää (esim. häviäminen joukkueena, huono onni, tappio tuli, vaikka tein parhaani).
C) Tehdään pienryhmissä patsas, jonka nimi on joko “Hyvä häviäjä” tai “Reilu voittaja”
Keskustellaan vielä, millainen on hyvä häviäjä ja reilu voittaja.
